Voimavarat
Voimavarat voivat olla aineellisia tai aineettomia. Arviointimallissa ns. aineellisia voimavaroja tarkastellaan arviointialueella ”Voimavarat” ja aineettomia arviointialueella ”Osaaminen ja toimintatavat”.
Museon kuten muidenkin organisaatioiden on tärkeää kehittää aktiivisesti profiilinsa kannalta keskeisimpiä voimavarojaan tehdäkseen niistä yksilöllisiä ja arvokkaita. Toisaalta täytyy myös kehittää kykyä hyödyntää voimavaroja. Ydinkysymys on: miten voimavarat saadaan aktiiviseen käyttöön mahdollistamaan vaikuttavaa toimintaa?
Kokoelmat sekä muut tietovarannot muodostavat museon erityislaatuisen voimavaran ja museotoiminnan keskeisen kulmakiven. Siksi on erityisen tärkeää että museon kokoelmaprofiili on kirkas ja kokoelmia ja tietoa hyödynnetään aktiivisesti. Hyvä kokoelma kiinnostaa ja innostaa ihmisiä, avaten mahdollisuuksia sen monipuoliseen käyttöön. Kokoelmat tulee valjastaa museon aidoksi vahvuudeksi, joka on tärkeänä osatekijänä muodostamassa museon profiilia.
Museon määrärahoista iso osa uppoaa tilojen ja kiinteistöjen ylläpitoon. Silti ne ovat voimavaroja, joihin museo pystyy usein vain rajallisesti vaikuttamaan. Nykymuodossaan museotoiminta kiinnittyy valtaosin rakennuksiin tai tiloihin. Joillekin museoille rakennus on erityinen identiteetin kulmakivi. Tärkeää on, että tiloja ja kiinteistöjä tarkastellaan voimavarana ja pyritään hyödyntämään niiden mahdollisuudet innovatiivisesti, tehokkaasti ja kestävästi.
Museon taloudellisten resurssien hankinta ja hoito vaatii osaamista ja ajallista panosta. Talouden tarkastelu tarkoittaa kulujen kurinalaista tarkkailua ja kriittistä punnintaa resurssien kohdentamisessa suhteessa museon tavoitteisiin. Lisäksi uusia tulonlähteitä on etsittävä niin uusien rahoituslähteiden kuin maksullisten palveluidenkin kautta. Paitsi määrärahat ja oman toiminnan tuotto, myös talousosaaminen museon voimavarana korostuu.
Valitse yksi
Inspiraatiolinkit
Europeanan ja muiden toimijoiden työkalu digitaalisen kulttuuriperinnön projektien vaikuttavuuden suunnitteluun, arviointiin ja viestimiseen.
Collections 2030 is a major research project that seeks to understand the current state of museum collections in the UK, and – in collaboration with the sector – identify how to make the most of museum collections over the course of the next decade.
Muistilista museon kokoelmapolitiikan laatimisessa huomioon otettavista asiakokonaisuuksista ja yksityiskohdista
Käytännönläheinen julkaisu kokoelmapoistoista, jonka tavoitteena on aktivoida keskustelua poistoista suomalaisella museokentällä. Julkaisuun on koottu poistopoliittisia argumentteja suomalaisten museoiden käyttöön, tavoitteena hälventää kokoelmapoistoihin liittyviä epäselvyyksiä.
Jatko-osa, jossa mukana on myös taidemuseoiden poistopoliittinen keskustelu.
Opas johdattaa kohti avointa kulttuuria, toimintatapoja sekä jaettua digitaalista kulttuuriperintöä. Se on tarkoitettu ennen kaikkea digitaalisten sisältöjen avaamista pohtivien muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden tueksi sekä kutsuksi vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiseen kulttuuriperintöön.
Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuudessa ylläpidetään palveluita, jotka parantavat tietovarantojen saatavuutta ja pitkäaikaista säilyttämistä. Lisäksi edistetään arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistyötä ja osaamista sekä parannetaan tiedon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta.
Kaikki Suomen avoin data yhdestä paikasta. Avoindata.fi on kaikille tarkoitettu palvelu avoimen datan julkaisemiseen ja hyödyntämiseen.