Voimavarat

Voimavarat

Voimavarat voivat olla aineellisia tai aineettomia. Arviointimallissa ns. aineellisia voimavaroja tarkastellaan arviointialueella ”Voimavarat” ja aineettomia arviointialueella ”Osaaminen ja toimintatavat”.

Museon kuten muidenkin organisaatioiden on tärkeää kehittää aktiivisesti profiilinsa kannalta keskeisimpiä voimavarojaan tehdäkseen niistä yksilöllisiä ja arvokkaita. Toisaalta täytyy myös kehittää kykyä hyödyntää voimavaroja. Ydinkysymys on: miten voimavarat saadaan aktiiviseen käyttöön mahdollistamaan vaikuttavaa toimintaa?

Kokoelmat sekä muut tietovarannot muodostavat museon erityislaatuisen voimavaran ja museotoiminnan keskeisen kulmakiven. Siksi on erityisen tärkeää että museon kokoelmaprofiili on kirkas ja kokoelmia ja tietoa hyödynnetään aktiivisesti. Hyvä kokoelma kiinnostaa ja innostaa ihmisiä, avaten mahdollisuuksia sen monipuoliseen käyttöön. Koko­elmat tulee valjastaa museon aidoksi vahvuudeksi, joka on tärkeänä osatekijänä muodostamassa museon pro­fiilia.

Museon määrärahoista iso osa uppoaa tilojen ja kiinteistöjen ylläpitoon. Silti ne ovat voimavaroja, joihin museo pystyy usein vain rajallisesti vaikut­tamaan. Nykymuodossaan museotoiminta kiinnittyy valtaosin rakennuksiin tai tiloihin. Joillekin museoille rakennus on erityinen identiteetin kulmakivi. Tärkeää on, että tiloja ja kiinteistöjä tarkastellaan voimavarana ja pyritään hyödyntämään niiden mahdollisuudet innovatiivisesti, tehokkaasti ja kestävästi.

Museon taloudellisten resurssien hankinta ja hoito vaatii osaamista ja ajallista panosta. Talouden tarkastelu tarkoittaa kulujen kurinalaista tarkkailua ja kriittistä punnintaa resurssien kohdentamisessa suhteessa museon tavoitteisiin. Lisäksi uusia tulonlähteitä on etsittävä niin uusien rahoituslähteiden kuin maksullisten palveluidenkin kautta. Paitsi määrärahat ja oman toiminnan tuotto, myös talousosaaminen museon voimavarana korostuu.

Valitse yksi

Inspiraatiolinkit

IMPKTbeta

Europeanan ja muiden toimijoiden kehitteillä oleva työkalu digitaalisen kulttuuriperinnön projektien vaikuttavuuden suunnitteluun, arviointiin ja viestimiseen.

Museo 2015 ja Museovirasto: Kokoelmapolitiikan muistilista museoille

Muistilista museon kokoelmapolitiikan laatimisessa huomioon otettavista asiakokonaisuuksista ja yksityiskohdista

Suomen museoliitto: Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt

Käytännönläheinen julkaisu kokoelmapoistoista, jonka tavoitteena on aktivoida keskustelua poistoista suomalaisella museokentällä. Julkaisuun on koottu poistopoliittisia argumentteja suomalaisten museoiden käyttöön, tavoitteena hälventää kokoelmapoistoihin liittyviä epäselvyyksiä.

Suomen museoliitto: Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt

Jatko-osa, jossa mukana on myös taidemuseoiden poistopoliittinen keskustelu.

Avoin GLAM: Kohti avointa kulttuuria

Opas johdattaa kohti avointa kulttuuria, toimintatapoja sekä jaettua digitaalista kulttuuriperintöä. Se on tarkoitettu ennen kaikkea digitaalisten sisältöjen avaamista pohtivien muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden tueksi sekä kutsuksi vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiseen kulttuuriperintöön.

Avoin GLAM: Perässä luovijoita vai avoimuuden airueita? Suomalaiset kulttuuriperintöorganisaatiot digitaalisessa maailmassa

Raportti pohjautuu joulukuussa 2014 toteutettuun kyselyyn, jossa kartoitettiin suomalaisten kulttuuriperintöorganisaatioiden toiminnan avoimuutta sekä digitaalisten palveluiden ja toimintaympäristöjen hyödyntämisen tasoa ja tapoja. Raportti tuo keskusteluun suomalaisen avoimen kulttuuriperinnön nykytilan ja tulevaisuuden näkymät.